Kun tämä postaus (toivottavasti) ilmestyy olen Lontoossa. Haluan kuitenkin kokeilla tätä etukäteen ajastusta, jotein kokeillaan sitten...

No nyt ehdin laittaa kuvia tästä "uudesta" olohuoneesta. Toivottavasti meni parempaan suuntaan... :)

Jos on jostain kysyttävää, kysykää vaan ihmeessä kommenteissa! Täällä on niin ihanat ilmat, ettei jaksa sepustella tällä hetkillä pitkiä juttuja joka kuvasta. :) Mutta sen verran kuitenkin että alakuvassa oleva "krakelointi" oli puhdas vahinko. Maalasin vanhaa kaappia spray-maalilla. Kuivuttuaan oli muuttunut tuollaiseksi (pakkasella saattoi olla tekemistä asian kanssa...). Mutta hieno tuli kuitenkin!

Tälläinen pieni ilontuoja tipahti eilen postista:

Marian blogissa voitin arvonnassa tämän joulukuusen nauhan. Kiitos vielä oikein paljon!

Eilinen päivä meni näitä värkätessä:

Näitä on tosi kiva tehdä, mutta ongelmina ovat nuo jauho yms. astiat ja sitten se: "mihin tämänkin laitaisi?" ;)

Kaikki muu itse tehtyä paitsi ensimmäisen kuvan kokonainen appelsiini, toisen kuvan Wooperin astia sekä tuosta kuvasta tässä ylhäällä oleva jauhopurkki. Alustat ovat vanhoista näytekatalogeista. (Älkää vaan kysykö mihin nämä on tarkoitettu... Minulla ei ole aavistustakaan.) Kerholaiset, nämä olivat juuri niitä mitä silloin vaihtokertaan toin, itse keksin vasta nyt tämän käyttötavan näille.)

Hyvää juhannusta kaikkille lukijoille, toivottelee koko Moreenimäen väki!

oli niin kaunis päivä että saattoi Sokkerirannan kaupan kuvata.

Kaikki huonekalut ovat itse tehtyjä. Matot ovat vanhoja kangaspalanäytteitä.

Päällimmäinen vaalea leipä sekä pitkä tumma leipä on ostettu Mirjalta.

Myös parsa- ja kukkakaali ovat Mirjan käsialaa, kurkkukoppa tuliainen Italiasta, kaikki muu itse tehtyä.

Kelkka päätyi mielenkiintoisella virityksellä kattoon.

Vetolelut ovat balsaa, lehti tulostettu netistä.

Kaikki muu paitsi tässä näkyvä ruskea kala on itse väkerrettyä, näihin pikkukaloihin olen tosi tyytyväinen. "Jää" on saippuamassasta leikelty.

Vamhan puhelimen mallia metsästin koko netin läpi ja tälläinen siitä sitten tuli. Runko on balsaa, kellot haaraniiteistä ja pienistä nauloista, kampi rautalankaa ja helmi nuppina, koristeet ääriviivatarraa.

Vähän olisi vielä tehtävää. Seinät ovat aika kalseat tuollaisinaan ja kaupassa kassakone olisi ihan kiva juttu! ;)

Kuten aikaisemmin saimme jo tietää, on isoäiti leskirouva Greta Skata ostanut oman isoäitinsä talon itselleen ja tyttärentyttärelleen Sophylle.

Gretan isoäiti, tukholmalainen karkkikauppias rouva Skata(Harakka), jonka kaupunkilaiset tunsivat paremminkin Sokeriharakkana, oli tahtonut muuttaa saaristoon. Hän kuuli nimikkosaarestaan Harakkaluoto, jossa asui vain muutama perhe ympäri vuoden. Sieltä hän osti vanhan aution talon. Hän avasi saareen oman kaupan, nimeltä Sokeriranta talon uuden nimen mukaan. Siellä Greta vietti lapsuutensa kesät.

Taloa jouduttiin remontoimaan rankasti ja sisustus on pahasti kesken, mutta rampseä rouvamme tahtoi välttämättä muuttaa sinne heti kun mahdollista.

"Terassille pitäisi kyllä hankkia jotkut istuimet", nauroi Sophy ja hypähti kaiteelta alas. Millaistahan sisällä olisi?

Hieman pimeää, sillä valoja ei ole vielä hankittu. Greta katseli hämmästyneen ympärilleen. Olivatpa remontoijat saavuttaneet hyvin talon vanhan ilmeen. Oven pielessä oli vain harmittava tahra, melkein samassa kohdassa kuin silloin puoli vuosisataa sitten.

Sophy ei kuitenkaan jäänyt katselemaan tahroja seinissä, vaan kiirehti tutkimaan taloa yksin. Ruokailuhuoneessa oli ihanalta tuoksuvia liljoja kannussa, olivatko peräti Katin Kukat-tarhasta tulleita. Ne oli ollut hyvin helppo kasvattaa.

Sophy kipitti yläkertaan. Täällä oli selvästi ennempikin tehtävää, melko autiota vielä. Mutta mikä nurkassa olikaan?

Piano, tuoli vain puuttui! Sophy riemastui. Hän rakasti mumminsa soittoa varsinkin sitä joka meni sillä tavalla... Ja Sophy jatkoi tutkimusmatkaansa itsekseen hyräillen.

Viereiseen huoneeseen Sophy ei kuitenkaan uskaltanut, vaikka toki rohkea olikin. "Toisella kertaa, sitten kun olisi hieman valoisampaa.", hän ajatteli ja sulki oven nopesti.

Ylhällä häntä odottikin ihana yllätys. Mummin vanha Koira (koiran nimi oli Koira, sillä mummin mielestä ei hän ei omistanut koiraa, vaan he vain asuivat yhdessä. Hänellä ei siis ollut oikeutta antaa sille nimeä). Sophy kiepsahti eläimen kaulaan, mikä ei kylläkään ollut vaikeaa, sillä heidän päänsä olivat samalla tasolla. Siinä he sitten pyörivät molemmat onnesta kippurassa ja lopulta ryntäsivät alas.

Koira ryntäsi vanhemman emäntänsä luokse, jolloin Sophy livahti sivuparvekkeen kautta Sokerirannan kauppaan. Hän pysähtyi hämmästyneenä ja sama soma hymy kuin sukunsa muilla jäsenillä hiipii hänen kasvoilleen. Saaristo elämästähän tulisi hauskaa!

Silloin Sophy kuuli mummin huutavan häntä syömään ja pinkoi äkkiä keittiöön.

Laittelen parempia kuvia varsinkin kaupasta heti kun tuo aurinko suostuu paistamaan kunnolla. :)

Minun oma talouspolitiikka käy läpi aivan omaa kriisiään ja varsinainen lasku tapahtui launantaina... Mutta vastinetta sai kyllä koko rahalla! Mutta kun lukee muiden blogeja, huomaa että melkein kaikki taisivat rapasahtaa aikas hyvin näillä Lahden messuilla. :)

Materiaaleja: ristipistokirja Hobboksista, massapaketti Sinooperista ja hortensia-(äidilleni) ja liljakitit Katin kukista.

Astoita Wooperilta, suklaakakku, lettupino,"marjaheinä" ja kaalit Mirjalta, piirakat Ninnin konditoriosta. Piirakat, täysvalkoiset astiat samoin kuin isommat raidalliset kulhot tulevat äitini taloon.

Pöytäsetti Finn aimosta ja liitutaulu Susannalta.

Kello, sormukset ja kaulakoru Marja-Liisa ja Tina Oxburylta (aivan uskomattomia minejä, mukavat myyjät ja minunkin kukkarolle sopivat hinnat!), nurkassa oleville upeille taululle, vispilälle ja muistokirjalle en muista tekijää, vinkatkaa ihmeessä jos vaan tiedätte myyjän. Juuri nämä, toinen kello ja "rubiininen" sormus menevät äidilleni.

Tässä vielä nämä upeat sormukset, etusormi mittakaavana! :)

Heipä hei kaikki! Kotiuduin sitten sunnuntaina pikareissusta...tai en kyllä kotiutunut, ihan kamala ikävä takaisin. ;) Paluumatka kuulin että täällä oli tullut rakeita, kännös kantapäillä ja takisin HETI! No ei kuitenkaan sitten. Onneksi Pariisista saa varmasti kaikkea mitä tarvitsee ja paljon enemänkin...

Tahtoisi muuttaa tähän! Noin suloista ei uskoisi olevan olemassa, jollei olisi omin silmin nähnyt.

Sitten ne parhaat palat...

Nämä kaikki täältä. "Lasikulhoja" ostin 5kpl, laseja samoin, hillopurkkeja 3kpl. ja vaaleita lautasia 10 kpl. Kuvioitu astiasto, laiva ja korkin avaajat ovat äitini.

Nämä täältä... Pulloistakin osa äidilleni.

Ja nämä täältä. Oli kyllä antoisa matka!

P.S. Nyt voi virallisesti sanoa, että olen mineissä korvia myöten! :) Tälläisiä ihania korviksia ostin myös tältä matkalta.

Eilen taas kerhoiltiin ja tälläisiä hortensioita tein. Pitäisi kyllä vielä lehdet tehdä ja varmaan istuttaakin...

Värit vähän vääristyivät, kukissa on on kuitenkin kahta eri vaaleanpunaisen sävyä, kiitos vinkistä Minri!

Olimme sopineet etukäteen että kerhoon saattoi eilen viedä toisille kaikenlaisia tavaroita, mitä ei itse tarvitse. Katsokaapa näitä ihanuuksia:

Kiitos mukavasta illasta, oli todella hauska kerhoilla pienellä porukalla! Huomenna tämä tyttö lähtee muuten Pariisiin lyhyelle visiitille! Toivottavasti nettilinkit johtavat hyviin kauppoihin... Au revoir!

Täällä ollaan vielä! Hirveästi on tullut näperreltyä minejä, saaristohuvilan kauppa on jo todella hyvässä mallissa. Haluan kuitenkin pakkomielteisesti täyttää yhden hyllyn, ennen kuin laittelen kuvia tänne. Tällä hetkellä massailut ovat ulkomaalaisten nukkekotiruokiin erikoistuneiden blogien takia ykkösjuttu. On se vaan ihana tunne kun saa klöntistä massaa aidon näköisen leivän! :)

Pari leivonta-alustaa innostuin tekemään.