13.01.2010 - 18:33
Heissuli vei vaan kaikille! Kamalan pitkä aika taas viimeisestä päivityksestä ja vielä pahempaa, olen saanut tehtyä kaksi minityötä (ja niistäkään ei tähän hätään ole kuvia... ) Senpä takia haastan kaikki joilla itsellään on puhtia: Ehdottakaa jotain pientä minityötä, jollaisen haluaisitte nähdä! Kokeillaan mitä saan aikaan, lupaan yrittää! Kaikken hulluimmistakin yksittäisistäkin ideoista innostutaan! Minisormia kutittaa, mutta inspistä ei vain löydy. Blogeja sälätessä saa hyvän tuntuisia ideoita, mutta kun koneen sammuttaa, sammuu myös into... Ärsyttävää!
Jotain iloisempaa, joululahjoja! Jouluna pukki toi jotain aivan uskomatonta:
Kaappi ja Sophylle neulotun mekon ja villatakin! Neuleista kunnia kuuluu äidilleni, kiitos huimasti!
Samasta paketista löytyi vielä tämä nukkekodin nukkekoti ja jälkikäteen saapui "Le grande livre de maison miniatures", tuo kirja, jota joku nimitti uudeksi miniraamatuksi. Ja kyllä, uskokaa pois, syviä huokailuja kuuluu aina kun sen vain avaa. :)
|
Kirjoittaja
Nukkekoti Moreenimäki on unelmieni talo, jossa elätään nykyaikaa jossakin päin Suomea. Koska olen ilmeisesti suuruudenhullu, on työn alla niin kahvilaa, pizzeriaa, karkkikauppaa, lelukauppaa... Viimeisin projeki on 1960-luvulle sijoittuva huvila Tukholman saaristossa.
T. OLGA
Kävijä laskuri
Laskuri asennettu 25.1.2008
Omat nappini
Tekijänä: 
Ja toinen itsetehty...
Linnunradankäsikirja liftareille
"Kun elää,oppii. Tai ainakin elää."
***
"Luulet siis että menit Yoodenin vierailun jälkeen ropeloimaan omia aivojasi?"
"Hän oli pirun hyvä ylipuhumaan ihmisiä."
***
"Ihmiset..!" jatkoi Arthur. "Ja nuo...muut ihmiset..."
"Valot..!" sanoi Trillian.
"Pöydät..!" sanoi Arthur.
"Vaatteet..!" sanoi Trillian.
Tarjoilijan mielestä he kuulostivat ihan ulosottomiehiltä."
***
"Tulen hulluksi", hän ilmoitti.
"Mainio ajatus", sanoi Ford Prefect ja kömpi alas kiveltä, jolla oli istunut.
Arthurin aivot tekivät voltin ja leuka pari punnerrusta.
"Minäkin rupesin hulluksi joksikin aikaa", Ford sanoi. "Teki tosi terää."
***
"Ford hyräili jotakin. Se oli yksi ainoa toistuva sävel. Hän toivoi, että joku kysyisi mitä hän hyräili, mutta kukaan ei kysynyt. Jos joku olisi kysynyt, hän olisi sanonut hyräilevänsä Noel Cowardin laulun Hulluna tuohon poikaan ensimmäistä säettä yhä uudestaan ja uudestaan. Sitten hänelle olisi huomautettu, että hän lauloi vain yhtä säveltä, johon hän olisi vastannut, että ilmiselvistä syistä hän oli jättänyt "tuohon poikaan" osan pois. Häntä harmitti, ettei kukaan kysynyt."
***
"Moi", tietokone sanoi iloisesti kun tätä oli jatkunut minuutin verran, "sinulla on kolme pistettä. Paras tulos tähän asti on seitsemänmiljoonaa viisisataa yhdeksänkymmentäseitsemäntuhatta kaksisataa..."
***
"Se oli hyvin kummallista", Fenchurch sanoi vähän samaan tyyliin kuin joku takaa-ajavista egyptiläisistä olisi voinut sanoa, että Punainenmeri käyttäytyy hieman omalaatuisesti, kun Mooses heilautti sauvaansa sitä kohti."
***
"Elämä on kuin greippi", hän sanoi.
"Aa, kuinka niin?"
"No se on vähän niin kuin oranssinkeltainen ja pinta on rosoinen, sisus pehmeä ja märkä. Siinä on myös siemeniä. Ai niin ja jotkut ihmiset nauttii puolikkaan sellaisesta aamiaiseksi."
***
|
Kaikki kerrassaan.
Mistäs sinulle inspistä... tuhmasti tulisi mieleeni nopeasti vaan sanoa, että älä sammuta konetta :-), mutta ei sentään.. Ei ole kiva, kun kutkuttaa, mutta mistää ei saa kiinni. Mites kevään odotus? Sait mukavia ruukkuja/astioita luukusta. Niihin voisi valmistaa keväisiä kukka-asetelmia. Narsisseja, tulppaaneja, helmililjoja, pajunkissoja, hiirenkorvilla olevia koivun oksia. Noin niin kuin kevättä odotellessa. Kauniista lumimaisemista nautiskellessa.
Mietin tuota inspistä ... ehkä kaikella on vaan aikansa? Olet monta vuotta tehnyt näitä, ei se tauko pahasta ole. Tämä blogin pito jotenkin asettaa (itsellenikin) sellaisia paineita, että pitäisi saada jotain sykähdyttävää aikaiseksi - koko ajan. Vaikka taukoilee, se ei tarkoita, etteikö silti olisi vielä se "mineily-ihminen". Maailma on niin täynnä kaikkea ihanaa, käsityötä, lukemista, liikuntaa.. mitä olisi kiva tehdä. Ainakin itselläni on monesti liiankin kanssa ideoita, eikä sitten oikein mikään valmistu - ei ainakaan nopsaan. Auttaisiko se, että kirjoittaa itselleen listan, mitä haluaisi tehdä- Eli aina kun surffaat netissä, ja saat idean, että toi olis kiva, se ainakin jää paperille muistiin, vaikka se tekovaihe sitten odottaisikin.
Anneve ehdotti kevättä - kyllä , jotain kivaa kevääseen, raikkaita värejä , kukkia jne.
Kivoja ideoita olet jo saanutkin. Mä olen aika samoilla linjoilla Eliisan kanssa - joskus nappaa, joskus ei, ja ei kannata stressata siitä että välillä ei. Listoja minäkin harrastan ja suunnittelen projekteja etukäteen, suunnitelmathan on sitä varten että niitä voi aina muuttaa. :) Silloin jos ei näpertely huvita niin aina voi surffailla netissä katselemassa, miten joku muu on toteuttanut jotain mitä olet itse suunnitellut, tai bongailla haaveiltavia ihanuuksia nukkiskaupoista. Kyllä se inspis sieltä putkahtaa kun ei pakota. :)