18.09.2011 - 21:50
Huh huh, viime postauksesta on kauan! Halua olisi tehdä minejä usemmin ja enemmään, mutta intoa ei oikein löydy... No käyhän se näinkin, ehkäpä taas joskus iskee kunnon inspiraatio. Tässä yksi ilta vaan päätin tehdä jotain pientä ja syntyi tälläistä:
Maalaus jäänyt joltakin kesken, tainnut väri loppua.
Jo näin pienestä tulin todella iloiseksi, minien tekeminen on käsittämättömän rentouttavaa ja innostavaa kun siihen vaan ryhtyy. Siinä innossa päätinkin, että täatä lähin on joka päivä pakko löytyä edes puoli tuntia käsitöihin. Nyt on elämäni ensimmäinen neuolontainnostus meneillään, mutta toivottavasti aikaa löytyy myös mineilyyn. Nyt olen vain fiilistellyt tarvikkeiden kanssa ja vähän tehnyt ristipistoja... :) Ja täytyyhän se tunnustaa, että myös tänne mienilyn sosiaaliselle puolelle on ikävä! En ole siis kokonaan kadonnut, vain hieman hiljentynyt. Sitä taitaa olla nyt vähän liikkeellä, mutta ehkäpä syksy ja paluu arkeen auttavat vähän.
|
Kirjoittaja
Nukkekoti Moreenimäki on unelmieni talo, jossa elätään nykyaikaa jossakin päin Suomea. Koska olen ilmeisesti suuruudenhullu, on työn alla niin kahvilaa, pizzeriaa, karkkikauppaa, lelukauppaa... Viimeisin projeki on 1960-luvulle sijoittuva huvila Tukholman saaristossa.
T. OLGA
Kävijä laskuri
Laskuri asennettu 25.1.2008
Omat nappini
Tekijänä: 
Ja toinen itsetehty...
Linnunradankäsikirja liftareille
"Kun elää,oppii. Tai ainakin elää."
***
"Luulet siis että menit Yoodenin vierailun jälkeen ropeloimaan omia aivojasi?"
"Hän oli pirun hyvä ylipuhumaan ihmisiä."
***
"Ihmiset..!" jatkoi Arthur. "Ja nuo...muut ihmiset..."
"Valot..!" sanoi Trillian.
"Pöydät..!" sanoi Arthur.
"Vaatteet..!" sanoi Trillian.
Tarjoilijan mielestä he kuulostivat ihan ulosottomiehiltä."
***
"Tulen hulluksi", hän ilmoitti.
"Mainio ajatus", sanoi Ford Prefect ja kömpi alas kiveltä, jolla oli istunut.
Arthurin aivot tekivät voltin ja leuka pari punnerrusta.
"Minäkin rupesin hulluksi joksikin aikaa", Ford sanoi. "Teki tosi terää."
***
"Ford hyräili jotakin. Se oli yksi ainoa toistuva sävel. Hän toivoi, että joku kysyisi mitä hän hyräili, mutta kukaan ei kysynyt. Jos joku olisi kysynyt, hän olisi sanonut hyräilevänsä Noel Cowardin laulun Hulluna tuohon poikaan ensimmäistä säettä yhä uudestaan ja uudestaan. Sitten hänelle olisi huomautettu, että hän lauloi vain yhtä säveltä, johon hän olisi vastannut, että ilmiselvistä syistä hän oli jättänyt "tuohon poikaan" osan pois. Häntä harmitti, ettei kukaan kysynyt."
***
"Moi", tietokone sanoi iloisesti kun tätä oli jatkunut minuutin verran, "sinulla on kolme pistettä. Paras tulos tähän asti on seitsemänmiljoonaa viisisataa yhdeksänkymmentäseitsemäntuhatta kaksisataa..."
***
"Se oli hyvin kummallista", Fenchurch sanoi vähän samaan tyyliin kuin joku takaa-ajavista egyptiläisistä olisi voinut sanoa, että Punainenmeri käyttäytyy hieman omalaatuisesti, kun Mooses heilautti sauvaansa sitä kohti."
***
"Elämä on kuin greippi", hän sanoi.
"Aa, kuinka niin?"
"No se on vähän niin kuin oranssinkeltainen ja pinta on rosoinen, sisus pehmeä ja märkä. Siinä on myös siemeniä. Ai niin ja jotkut ihmiset nauttii puolikkaan sellaisesta aamiaiseksi."
***
|
Vähän laiskasti tulee itselläkin tehtyä, tai ainakin päivitettyä. Mutta hiljalleen, hiljalleen. Pääasia, että täällä kaikki ollaan, kun sen aika on :-)